Katterat-Ritsem

Lähteissä vettä tuli useita senttejä, joten odottelin Kiirunan leirintäalueella sään paranemista pari päivää.Junamatkaa Kirunasta Narvikiin on mainostettu yhdeksi maailman hienoimmista ja sitä se totitesti oli. Sitä ehti ihailemaankin, sillä juna ajoi tässä aika hiljaa. Alkuun oli kylmää toisena päivänä tuli jopa hieman lunta. Sitten tuli kaunis ilma, joka kesti vain muutaman päivän. Loppumatka meni sateen, sumun, lumen ja tuulen kanssa tasapainoillessa. Moni järvi oli jäässä ja vain muutamia vaeltajia kohtasin alueella.

Reittiä piti muuttaa, sillä lunta oli enemmän kuin miesmuistiin. Myös tulvimista oli ajankohtaan nähden runsaasti. Hassua, että nyt aurinko on jo alkanut laskea öisin hetkeksi, mutta kesä ei vielä olenkaan joka paikassa ole.

Oli mukava ratkaisu virittäytyä retkitunnelmaan leirintäalueella ennen varsinaista vaellusta. Alkuun tuli näin pehmeämpi lasku vaellusarkeen. Tällä etapilla yövyn paljon tuvilla, sään ollessa niin kylmä ja märkä.

Olo ei ollut lainkaan kesässä. Eräässä vieraskirjassa lukikin "Norjassa on kaksi vuoden aikaa: valkea talvi ja vihreä talvi". Tuntui että ollaan vaihtamassa siitä valkeasta talvesta siihen vihreään. Kaunis on tämä aika, mutta helppo tai kevyt se ei ole.

Päivitin kuvat nyt oikeaan aikajärjestykseen. Alkuetapista on tekstiä vähän ja sellainen se olikin hiljainen taival. Kuuntelin ympäristöä, ei tarvinnut niin kauheasti puhua edes itselleen. Kevät puski voimalla, vaikka talvi pitikin vielä hetken otteessaan. Olin useita päiviä Gautelishyttan tuvalla sumun ja rankkasateiden saartaman yksin. Se oli hiljentävä kokemus.