Loppuhuipennus ja rentotumista Tafjordfjellan upeissa maisemissa
Onnistuin liftaamaan Sota Sæteriltä Billingeniin, Tafjordfjellan lähtöpaikkaan. Tietä pitkin kävely on ikävystyttävää ja asfaltti on liian kova jalkojen alla. Kuitenkin liftaamalla ohitin mahdollisuuteni nettiin. Billingenissä oli kenttää, mutta käytin sitä vain lyhyesti ennen kuin matkasin Tafjordfjellaan.
Tafordfjella on ollut ihan toisenlainen kuin Breheim. Etäisyydet tupien välillä eivät aina ole pitkiä, eikä kaikki reitit ole vaikeita ja raskaita. Ihmisiä on myös enemmän. Säätkin ovat olleet paremmat, on ollut myös kauniita syyspäiviä sateisten ja tuulisten ohella. Täälläkin lammaslauma lähti tulemaan kohti. Ei kuitenkaan lähelle asti. Yksi norjalaisnainen sanoi kuitenkin ettei ne pure vaikka uhitteleekin, eikä niitä tarvitse pelätä. Voi vaikka heittää niitä jollain jos ovat äksyjä. Reindalenin alueella kasvaa kuitenkin suoliljoja, jotka voivat olla lampaille jopa kuolemaksi. Siksi siellä ei lampaita ole. Enkä lampaita enää vapaana nähnyt tuon lauman jälkeen, sillä ne kerättiin pois tunturista talven tuloa varten.
Koska olin niin väsynyt jo kulkemaan päätin olla haluamatta viimeistä pakettiani enää. Kulkisin vain Tafjordfjellan halki. Loppumatkasta lepopäiviä olikin runsaasti ja tavanomaisen matkan jälkeen koin tarvitsevani 14 tunnin unet. Päättelin olevani ylirasittunut. Oli entistä vaikeampaa myös varoa satuttamasta nilkkojani.
Vietin siis mukavat puolitoista viikkoa Tafjordfjellassa. Tuvilla oli mukavasti ruokaa, gluteenittomia vaihtoehtoja ja erikoisuuksia kuten mehua, suklaavanukasta ja vaniljakastiketta. Ålesund-Sunnmøre turistføreningenillä on ollut tähän asti parhaat ruuat itsepalvelutuvilla.
Lopulta saavuin isontien varteen. Siitä olisi ollut vielä 5 km lähimmälle juna-asemalle. Tie näytti kovasti liikennöidyltä ja käveleminen siellä ei houkuttanut. Asiaa miettiessäni auto pysähtyi viereeni ja kuljettaja kysyi tahtoisinko kyydin Åndalsnesiin. Tottakai! Maisemat kohti Trollveggeniä olivat autosta upeat. Trollveggen on Euroopan korkein pystysuora vuorenseinä. Yövyin Åndalsnesissä ja suunnittelin paluumatkan, joka vaati aikataululaskentaa ja yöpymisiä runsaasti. Matkaa menisi 4 päivää minimissään. Päätin kuitenkin pitää taukopäiviä matkustamista ja olla muutamia päiviä paikoillaan matkan varrellakin.
Tafordfjella on ollut ihan toisenlainen kuin Breheim. Etäisyydet tupien välillä eivät aina ole pitkiä, eikä kaikki reitit ole vaikeita ja raskaita. Ihmisiä on myös enemmän. Säätkin ovat olleet paremmat, on ollut myös kauniita syyspäiviä sateisten ja tuulisten ohella. Täälläkin lammaslauma lähti tulemaan kohti. Ei kuitenkaan lähelle asti. Yksi norjalaisnainen sanoi kuitenkin ettei ne pure vaikka uhitteleekin, eikä niitä tarvitse pelätä. Voi vaikka heittää niitä jollain jos ovat äksyjä. Reindalenin alueella kasvaa kuitenkin suoliljoja, jotka voivat olla lampaille jopa kuolemaksi. Siksi siellä ei lampaita ole. Enkä lampaita enää vapaana nähnyt tuon lauman jälkeen, sillä ne kerättiin pois tunturista talven tuloa varten.
Koska olin niin väsynyt jo kulkemaan päätin olla haluamatta viimeistä pakettiani enää. Kulkisin vain Tafjordfjellan halki. Loppumatkasta lepopäiviä olikin runsaasti ja tavanomaisen matkan jälkeen koin tarvitsevani 14 tunnin unet. Päättelin olevani ylirasittunut. Oli entistä vaikeampaa myös varoa satuttamasta nilkkojani.
Vietin siis mukavat puolitoista viikkoa Tafjordfjellassa. Tuvilla oli mukavasti ruokaa, gluteenittomia vaihtoehtoja ja erikoisuuksia kuten mehua, suklaavanukasta ja vaniljakastiketta. Ålesund-Sunnmøre turistføreningenillä on ollut tähän asti parhaat ruuat itsepalvelutuvilla.
Lopulta saavuin isontien varteen. Siitä olisi ollut vielä 5 km lähimmälle juna-asemalle. Tie näytti kovasti liikennöidyltä ja käveleminen siellä ei houkuttanut. Asiaa miettiessäni auto pysähtyi viereeni ja kuljettaja kysyi tahtoisinko kyydin Åndalsnesiin. Tottakai! Maisemat kohti Trollveggeniä olivat autosta upeat. Trollveggen on Euroopan korkein pystysuora vuorenseinä. Yövyin Åndalsnesissä ja suunnittelin paluumatkan, joka vaati aikataululaskentaa ja yöpymisiä runsaasti. Matkaa menisi 4 päivää minimissään. Päätin kuitenkin pitää taukopäiviä matkustamista ja olla muutamia päiviä paikoillaan matkan varrellakin.